Epäonnistumisen pelko saa siivet selkäänsä.
Mitä siinä oikeasti uskoo pelkäävänsä.
Muiden mielipiteetkö ei kiinnosta yhtään?
Itselleen valehtelu, siitä mä tykkään.

Olenko miettinyt onnistumisen riemua?
Olenko kiinnostanut ristinsielua?
Kysymyksiä kysymysten perään.
Ei tuo ku hämmennystä sekään.

Kun tänne saavuin lyötiin ikkunat kiinni.
Avasin oven, ei mua voi pysäyttää.
Aina löytyy kysymykseen vastaus.
Jätä vastaus rauhaan ja ota katsaus.

Kysymyksiä herää, niihin vastaukset kerää.
Ota selvää syistä, kysymys?