Sinä kauniina hetkenä, kun kaikki kadut pimenee.
Sinä herkkänä hetkenä, kun kaikki tuvat hiljenee.
Sinä pienenä hetkenä saa ajatuksen itselleen.
Se lyhyt hetki lyö ajanmääreen uudelleen.
Kun se hetki päättyy, menee kaikki taas perseelleen.

En ymmärrä kaikkea mitä meltä vaaditaan.
Saatikaan sitä miksi ja mihin meidän taidot haalitaan.
Perustaisitko itse turhan kaalimaan, no et tosiaankaan.
Harjoittelemme valalaulua, sen pitäis motivoida puolustamisen halua. Itse en kuule kuin valehtelemisen kaikua. Ei se haittaa, annetaan laulun vaan raikua.

Tuskin moni olisi valmis sotimaan. Oletko itse valmis tuntemattoman hengen aseellasi ottamaan? Piiloitatko omatuntosi ettei se alenna selviytymisvaistoasi? Kirje lähtee sureville, sen sotilaan kaatuneen läheisille. Kuolema ei katso ikää, seitenkuuskakkonen vatsasta sisään.

Veressä ryömii väsynyt sotilas, toivoo saavansa luodista, että pääsis sairaalapotilaaks. Kuoleman pelko kylvää siementään. Koskaan ei peräännytä. Sotilas taistelee aina viimeisimpäänsä. Kadonnut on mies ja syntynyt tappaja, mutta minkä vuoksi? Näyttikö naapurimme isokiho naamaa hapanta?

Helppo on laittaa muut kuolemaan oman edun vuoksi, milloin pomomme maamme puolesta viimeksi juoksi. Pelaavat ne muiden elämillä shakkia. Nyt pitäis alkaa miettiä ja ottaa vähän pakkia.

2. Säkeistö uusiksi, lue se, ja mieti päässäsi se uusiksi, miksi? Ei vastausta kerrota kuoleville. Vastustajan silmissä palaa tappamisen kiille.
Mikä saa ihmisen itsensä unohtamaan. Varmistimen aseestaan sodassa poistamaan.
Ei oman elämänsä riskeeraaminen voi olla kenenkään mielestä hauskaakaan.

Olen kyllä isänmaallinen, pidän Suomesta hauraasta. En ymmärrä miksi laukaista ohjuksia tästä rauhaa rakastavasta maasta. Kuka aina unohtaa, ettei se koskaan kannata - älä riitaa haasta.

Sodassa ei kukaan koskaan voita, miksi suretaan vieläkin karjalaa, kuka menehtyneitä lohduttaa. Muistellaan vaan kaatuneita noita, joilta vietiin kaikki ilman hyvää syytä. Itsenäisyyden puolesta ne vaan ei antanut myötä.

Käskystä lähdetään hyökkäämään. Perusteluja tappamiseen pienestä pitäen syötetään. "Me vain puolustamme, meillä on tää hieno sopimuskin!" Voi kun sodat jollain kupongilla loppuiskin. Lähdetään ihmisiltä vapaudet riistämään. Ei se ole sen ihmeellisempää. Tässä vaiheessa tuskin muodossa kääntyy edes epäilevät päät. Ajatuksista rangaistaan, mikä sais sodat loppumaan.

Muodossa marssii tykinruuaksi vaan, nämä nuoret joita huvittavasti komppaniaksi kutsutaan. Ei nimi muuta tulosta, lyhentää vaan kuolemisen tajuamisen pudotusta. Kuka rehellisesti kuolisi maansa puolesta.

Kuka kuoleman jälkeen välittäisi sinusta.
Päästääkö ne sinut pois, jos huudat kivusta.
Kukaan ei sua pelasta, kun oma henki on niin hilkulla. Lääkintämiehiä palkitaan urheudesta vaan pari, mutta niitähän on tuhansia?

Miettimiseen tähän tarpeeseen ihmisen ihmeelliseen, sai tämä mies tarpeekseen. Ei ole aikaa rauhoittumiseen, moraalin ja ihmisyyden katoamiseen. Keskitytään siihen elämään kadotukseen. Nyt mä pakosta ja käskystä Suomen puolesta kuolemaan lähden.