Onko se oikee teko ettei kuuntele itteään.
Pitäiskö se tehä, vai eikö sittenkään?
Elämä on täynnä valintoja, mut mitkä niist on oikeet
sitä mä kysyn ennenku tän lopetan
Joku vois tulla ja opettaa sokeeta.
Tulla vaa ja tehdä ne valinnat.
Jos mä näin teen ni saanko vain hopeeta.
etin sitä kultaa sitä yhtä ja ainutta, en eti sitä kaipuuta.
Paljon vaadin, mutten tarpeeks.
Pää on nii harmaa.
En tiedä mitä haluun.
mut meen vaikka läpi kiven, jos sen voin saada.
En sitä saanu, mutten hetkeäkää kadu.
Matka oli mulle ku joku vitun lastensatu.
Täst tarinast mä havahdun
opin uutta ja en seuraaval kerral enää nii kovi kaadu
Aina se sattuu, mut miks?
No siks ku annoin tunteide mukaa tulla
Mä oon täys hullu, kui ees annoin näin tapahtuu
Luotin ihmisiin täyteen turhuuteen, kerroin sil murheen sen
Se heitti mut järveen, en osannu uida
Kuolin sisältäni en nähny niit kelluvia puita.
En tarvii enää muita
Oon yksin tässä kylmässä maailmassa
Yksin on selvittävä, ei auta itku.
Täytyy vaa olla omaa maailmaa rakentamassa
Hukuta murhees siihen paskaan litkuu
Vittu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti